Itse myönnän olevani taipuvainen stressin alla ryppyotsaisuuteen, mutta suurimman osan ajasta näen itseni kikattelijana. Tiedän myös kokemuksesta pystyväni parhaisiin suorituksiini silloin, kun nautin tekemisistäni ja voin vain heittäytyä virran mukaan ns. "go with the flow". Parhaan suorituksen saan aikaiseksi silloin, kun tekemisessä säilyy rentous. Liika kiristely johtaa ylisuorittamiseen ja ylisuorittaminen turhiin virheisiin (jotka valitettavan usein toistuvat ylisuorittamisen kierteen jäädessä päälle). Rennosti pelatessa en yritä tehdä enempää, kuin mihin taitoni riittävät. Pystyn omiin huippusuorituksiin, koska koko kehoni on päästä varpaisiin oikeanlaisessa vireessä. Oikea vire lähtee mielestä ja virittää koko vartalon. Mieli on yllättävän tehokas ase ja työkalu (ja olenkin viimeaikoina yllättänyt itseni lukemasta toistuvasti positiivisesta itsepuhelusta).
Parhaan pelirentouden löytääkseni nautin rutiineista ennen peliä niin yhdessä joukkueen kanssa kuin itseksenikn. Ennen pelejä tykkään tanssahdella ja hakea sitä kautta hyvää oloa niin mieleen kuin kroppaan. Toiset saavat oikean vireen päälle tiukasti keskittymällä ja hengittelemällä. Itse parhaan vireen löydän rennosta liikkeestä ja voimaa-antavasta musiikista. Huonoina hetkinä, kun tuntuu, ettei mikään onnistu ja mitään en osaa, kirjoittelen itselleni pieniä viestejä ylös, joita luen ennen kentälle lähtöä. Sillä, jos en itse usko itseeni, miksi muidenkaan pitäisi? Lisäksi tykkään kuvata omia onnistumisen hetkiäni, jotta voin niitä myöhemmin katsoa ja ammentaa tarvittaessa uskoa itseen ja omaan osaamiseen.
https://www.instagram.com/p/BF4fLo_Dq2Z/?taken-by=smirkkuli
https://www.youtube.com/watch?v=-OTryGzS-G8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti